Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta, näistä on Pohojois-Pohojanmaa tehty. Silta on ikuistettu maalaukseen. Ja tämän runoilijattaren runoon ja valokuvaan.

 

 

silta1.jpg
 

 

Museosilta, kivinen holvisilta
 
 



VANHA KIVIHOLVISILTA

 


vanha kiviholvisilta


auringon laskun värjäämä
taivaankaari ja
hämärtyvä ilta


aavaa ulappaa
rakastavaa merikansaa
kulki yli sillan


läpi hämärtyvän illan


ennen nykyistä
kivisiltaa paikalla
on ollut useita
puusiltoja


monen moni on
sillalla ihaillut
auringonlaskun
värjäämiä taivaanrantoja


hämärtyviä iltoja


yli sata vuotias
silta vanhus


huokaa askeleiden
alla


iloisia askeleita
raskaita askeleita
kiireisiä askeleita


askeleet kulki
poikki sillan


auringon laskun
värjäämän taivaankaaren
ja hämärtyvän illan

 

 

silta2.jpg


Kiviholvisillan sijainti
Kiviholvisilta sijaitsee Pohojanmaalla.


Sillan rakentamisen ajankohta
Vanhaa kiviholvisiltaa rakennettiin 1896-97. Ennen nykyistä siltaa, paikalla on ollut useita puusiltoja.


Sillan ulkonäkö
Silta on yksiaukkoinen kivinen holvisilta. Sillan kaaren aukko on kuusi, 6, metriä leveä. Kivinen holvisilta on 10,5 metriä pitkä ja 5,4 metriä leveä. Nykyiset sillan kivipilariset teräsputkikaiteet ovat vuodelta 1925, alkuperäiset kaiteet olivat puuta.


Sillan historiaa
Jykevä silta tuli aikoinaan todelliseen tarpeeseen. Se rakennettiin yleiselle kulkureitille, joka on ollut olemassa kauan.
Alkuaan reitti oli pelkkä ratsupolku. Yhtenäiseksi maantieksi kulkuväylä kunnostettiin 1600-luvun loppuun mennessä. Rännärin silta valmistui lopullisesti vuonna 1897. Liikenne kulki vielä 1960-luvulle asti sillan yli. 1960-luvun lopussa sillan yli kulkeva tie muutettiin valtatiestä paikallistieksi. Silta jäi kevyen liikenteen sillaksi 1970-luvun puolivälissä. Vain kevyttä liikennettä päivässä kulkee sillan yli tänä päivänä. 1984 silta-alue nimettiin tiemuseokohteeksi. Komealla kiviholvisillalla on ikää yli sata vuotta.


Kirkkosilta
Kirkon läheisyyden vuoksi siltaa kutsutaan myös kirkko sillaksi.


Rännärin silta
Ja ennen vanhaan se tunnettiin ”Rännärin siltana”. Rännäri -nimi juontuu vuosisadan vaihteeseen saakka paikalla sijainneesta viinatehtaasta. Ja ennen vanhaan se tunnettiin ”Rännärin siltana”.


Kiviholvisilta on ikuistettu lukuisiin valokuviin ja maalauksiin.
Sillan perustus on tehty ladotuista kivistä ja maatukina toimivat kivimuurit. Myöhemmissä vaiheissa siltaa on jouduttu parantamaan ajan vaatimuksia vastaavaksi. Vanhat rakenteet ovat kuitenkin säilyneet suhteellisen hyvässä kunnossa – ottaen huomioon, että vielä 1960-luvulla vanhan sillan ylitse kulki liikenne.


Aika ennen kiviholvisiltaa
Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700 luvunlopulla. 1800 luvulla rakennettiin kuitenkin yhä eniten puusiltoja.


Ihmisten kertomaa vanhasta kivisillasta
Kerään tähän tietoa vanhasta sillasta kuin Lönnrot keräsi runoja ihmisten kertomuksista. (Lisätiedot: Elias Lönnrot oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Lönnrot kiinnostui opiskeluaikoinaan suomalaisesta runoudesta ja suomen kielestä. Hän teki tämän jälkeen useita runonkeräysmatkoja, joilla keräsi aineistoa muun muassa runonlaulajilta, hän tuli tunnetuksi runon keruu matkoistaan ja tavasta kerätä tarinoita ihmisten suulla kertomana).


Eräs muistelee seuraavanlaisesti.
”Oli mukula kivikatuja ja hevoset että lehmät talsivat laitumilla. Apila tuoksui. Keväällä uitettiin tikkuaskeja. Nykyisin rakennetaan uutta, vanhaa ja arvokasta jää korjaamatta. Mutta vanha kiviholvi silta on säilynyt menneiltä ajoilta.”


Toinen kertoo seuraavaa
”Hyvä juttu, että vanhaa on säilynyt tähän päivää, yli sata vuotias silta.”


Kolmas tuumii
”Silta on kaunis ja hyvin tehty, koska se on vielä tänä päivänäkin käytössä.”


TEKSTIN TIIVISTELMÄ
Silta on vuosina 1896-1897 rakennettu yksiaukkoinen kivinen holvisilta. Sillan kaaren aukko on 6 m leveä. Se kuuluu museosiltaluetteloon. Sillan nykyiset kivipilarilliset teräsputkikaiteet ovat vuodelta 1925, alkuperäiset kaiteet olivat puuta.
Silta ylittää joen Rännärin suvannon lähellä kirkkoa. Sillasta onkin käytetty myös nimityksiä Kirkkosilta ja Rännärin silta.
Liikenne kulki vielä 1960-luvulle asti sillan yli, kunnes uusi linjaus valmistui vuosikymmenen loppupuolella. Silta jäi kevyen liikenteen sillaksi 1970-luvun puolivälissä.