Runorikasta maanantaita

Joku on juuri herännyt… huomenta… toinen popsii marmeladi leipää kahvikupposen kera, hei sinulle… kolmas on tullut juuri töistä… huomenta huomenta… olitpa sitten astunut mistä vain blogiini Runouden sävelin… olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla. Runoudella.

Hälsningar från Sverige
Hur mår du

Terveisiä Ruotsista… Piipahdin mm. Ikeassa shoppailemassa.

Olet astunut blogiini runouden.

Lämpimästi tervetuloa.

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sointujen blogissaan Runouden sävelin.

Rakastan hyvää kahvia, länkkäri leffoja,
viisaita sanoja, kissoja, läheisiäni, kesää, 
ystäviäni, kaunista luontoa, tuhansia järviä,
ja punaista huulipunaa.

Runon voi raapustella kuin leffan. Miksei tarinankin.

Runossa voi olla useita kuvakulmia ja perspektiivejä, yksityiskohtia ja laajoja maisemia. 

Kuvakulman liikkuessa ajassa ja paikassa, sivusuunnissakin.

Ja tarina alkaa.

MÖKKI

Metsän siimeksessä, kuusien suojassa (laaja kuvakulma)
pikkuruisessa mökissään (lähikuva ulkoa sisälle)
takkuisen hiuspehkonsa alla (zoomataan lähemmäksi)
takkatulen loimussa (tiivis lähikuva)
katseensa ikkunasta ulos luoden sateen ropinaan (laajahko kuva sisältä ulos)
olemuksen ollen kuin sateeseen eksyneen koiranpennun (lähikuva)
toivoen unelmien toteutuvan (kuvaus ajatuksista)
jossain hamassa tulevaisuudessa  (laaja kuvakulma)
tuulen kietoutuessa kuusiston oksiin

 
Tarinan opetus oli: unelmoikaa, oi unelmoikaa… unelmat ovat ehtymätön voimavara.
 
Uskalla unelmoida.
Unelmat ovat – totta vie – erilaisia.
Ihmiset haaveilevat,
että unelmoivat… eri asioista.
Muuta unelmat tavoitteiksi.
Tee tavoitteista totta.

Unelmoikaa, oi unelmoikaa…

Monen moni unelma on toteutettavissa.

Jos olet hukannut unelmasi unelmoi näistä: aamiainen rannalla juhannuksen tienoilla,
ura, lahja, laituri ja luminen maisema. Tai kevät auringon paiste. Piknik…

Jokos alkoivat haaveet valtaamaan mielen?

Miten huippu urheilijat saavuttavat tavoitteensa (treenaamalla tietenkin…) Mielikuvaharjoittelulla.

Mielikuvaharjoittelulle ja unelmoinnille voisi piirtää = merkin… Tai ainakin melkein…

Mielikuvaharjoittelussa toistetaan tahdottua tapahtumaa mielessä…

Tätä käytetään myös joidenkin sairauksien hoitomuotona (ei tietenkään sulje pois huippu lääketiedettä)…

Miten Tuhkimo selvisi tornissaan? Unelmoimalla…

Kesäisin riippukeinussa unelmoiden… a vot…

Kun elämä raastaa sydämen vereslihalle … unelmat ja aika ovat palsamia…

Unelmat voivat olla myös kepeitä…

Unelmarikasta maanantaita kaikille upeille blogini lukijoille.

Mitäs Karvinen tuumikaan maanantaista???

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen...

Sädehtiviä lumihiutaleita
kimaltelevia jäitä

Maistiainen kirjastani
Sädehtiviä lumihiutaleita,
kimaltelevia jäitä

Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.

BERYLLI SORMUS

siirtykäämme terassi pöydän
äärelle nauttimaan cappuccinoa

auringonpaisteeseen

nainen sanoo parantaen
hattunsa lierin asentoa
oikealla kädellään

käsissään silkkihansikkaat

sormessaan näyttävä
iso berylli sormus

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

cappuccinon äärellä

naisen huulilta kaikuu
kuiskaus

hän muistaa asiat
toisella tavalla kuin
minä muistan

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

- Runoilijatar

Lukemisiin

Hyvää pääsiäistä

Hei sinne ruudun toiselle puolelle

Olet astunut blogiini 
Runouden sävelin 

Lämpimästi tervetuloa

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä tarinoita, kera runouden sulosointujen. Blogissaan Runouden sävelin.

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä. Suurenmoista, että eksyit blogiini, upea lukijani.

Sananen suosituimmasta puheenaiheesta. Tässä blogimerkinnässäni.  Mikä on suosituin puheenaihe? Se selviää, vain tämän blogimerkinnän lukemalla. Blogimerkintäni tarjoaa myös kauniin runoni: Riikinkukko. Tänään.

Vielä jää vangitsee merta. Vähitellen, päivä päivältä, auringon lämpö tulee vapauttamaan meren. Ja sitten meri onkin vapaa jään kahleista. Joutsenpariskunta lipuu pitkin meren pintaa. Pian. Sinivuokot puhkesivat kukkaan … sädehtien sinisinä. Ruoho vihertää. Ja kenties kuulen mustarastaan laulunkin ? Sitten keväämpänä. Kevättä kohden matkataan huimaa vauhtia.
 

Kevät on sädehtivän kaunis vuoden aika. Mutta, mutta… vielä ennen kevättä,  saamme värjötellä – 25 asteen pakkasissa.
Kyllä kyllä, lukaisit oikein. Katsoin sääennustuksen.

Kesällä… Kukkaloisto häikäisee kauneudellaan… Luonto herää eloon ja koivutkin ovat silloin vehreät ja vihreät.

pian on aika
roudan
sulattavan
poudan.

Kesä on hurmaava vuoden aika…  Etenkin pitkän ja pimeän talven jälkeen saapuva kesä tuo kauneutta ympäristöön…
Mutta, mutta… vielä lumikinokset koristavat tien vierustoja.

Maaliskuu. 
Vuoden, 3. kuukausi. 31 päivää. Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta, ja sen jälkeen päivät ovat pohjoisella  pallon­puoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä pallon­puoliskolla sen sijaan päinvastoin.
 

Maaliskuu on saanut nimensä siitä, että lumi sulaa maaliskuussa ja maa näkyy. …”maaliskuu maan avaa, huhtikuu humauttaa…” Maaliskuussa talven ote hellittää. Ja ensimmäiset keväiset päivät saapuvat. Mustarastas aloittaa laulunsa maaliskuussa Etelä-Suomessa. Mustarastaan lisäksi voi kuulla myös tiaisten, varpusten ja vihervarpusten laulua.  Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Etelä-Suomeen maaliskuun lopulla kylmistä säistä huolimatta.
 
Maaliskuun aikana aloittavat lentonsa myös muutamat varhaiskevään perhoslajit, kuten huhtiyökkönen, sulkamittari, kevätvillaselkä ja koivutyttöperhonen.

Maaliskuussa iloitaan naisenergiasta. 

On naisten päivä. Maaliskuun 8.

Minna Canthin päivä. 19 pv.
Minna Canth
On tehty tieteellinen tutkimus… ja tutkimus tulos on seuraavanlainen:
Lukeminen kannattaa.
Lukemiseksi suosittelen tänään Canthin: Köyhää kansaa teosta
Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson
19. maaliskuuta 1844  – 12. toukokuuta 1897 
Suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.  Kirjailijana Canth kuului suomalaisen realismin uranuurtajiin.  Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth edisti naisten asemaa, muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Hän on raapustellut mm. Köyhää kansaa. Suosittelen kirjaa.Mielestäni kenties kurjuuden maksimointia, mutta tämä ei tarkoita, etteikö kirja olisi hyvä. Ei totta vie…

Canthia on muistettu lukuisilla maamerkeillä, julkaisuilla, mitaleilla, juhlarahalla, postimerkeillä, maalauksilla, näytelmillä, 
näyttelyillä ja tapahtumilla. Noin muutaman mainitakseni.

Mistä hänet tunnetaan? Olisikos hän kenties ollut ensimmäinen suomalainen merkittävä naiskirjailija.

Hän oli 7, seitsemän lapsen yksinhuoltaja.

Kaarlo Vuoren maalaus 47-vuotiaasta Minna Canthista vuodelta 1891 ? Maalaus on huikea ? Olettekos nähneet maalauksen. 47 vuotias ? Hän näyttää vanhukselta maalauksessa. Kenties taiteilijan näkemys ? Tai sitten ei. Maalaus on hieno.

Minna Canth kuoli 53-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Ja pääsiäinen on maaliskuussa.

palmusunnuntai 
malkamaanantai
tikkutiistai
kellokeskiviikko
kiirastorstai
pitkäperjantai
lankalauantai
sukkasunnuntai

Pääsiäinen kolkuttelee ovelle…Koivun oksia, hiirenkorvalle puhjenneita pajunkissoja, keltaisia narsisseja, raeruoho, että tiput, sekä puput.

Täällä meillä päin – Pohojanmaalla – pääsiäisenä kokot roihuavat kuin juhannuksena konsanaan.

Pääsiäinen… kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Juhlien juhla.

Pääsiäisenä juhlitaan myös kevättä ja luonnon heräämistä eloon.

Mämmi, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto. Että pasha. Näistä on pääsiäismenu tehty.

Virpominen.

Kaunis runoni: Ei ole koskaan liian myöhäistä… ja runo menee näin… olkaas hyvä…

EI KOSKAAN OLE MYÖHÄISTÄ

ei ole koskaan
myöhäistä uneksia
uudesta unelmasta

haaveet kuin
aarteet

rakkauden
purjeet

kaivanneet
loistaneet
periaatteet
rakastaneet

ihmisvaiheet

ei ole koskaan
myöhäistä uneksia
uudesta unelmasta

rakkauden
silkkilankaiset
kudelmat
tähtikuvioiset
somistukset

ei ole koskaan
myöhäistä uneksia
uudesta unelmasta

ei ole koskaan
myöhäistä uneksia

ei ole koskaan
myöhäistä uneksia
uudesta unelmasta

uudesta unelmasta
unelmasta

RIIKINKUKKO

toiveikas
unelmoiva
valoisa

toiveikas
unelmoiva
valoisa

sädehtivä
tunnelmallinen
kupliva
hetken kaipaus

kietoutuen
tulevaisuuden
näkymään

keskellä
modernia
nykyaikaa

Runouttani lehdissä

Tiedätkös mikä on suosituin puheen aihe?

Se on sää. Sää on äärimmäisen suosittu puheen aihe. Joten puhutaas säästä. Ilmaston muutos näkyy säässä… mm. lumettomia jouluja… Lauletaanhan joululauluissakin ”no onkos tullut kesä nyt talven keskelle ? ”

Kaikki tietää lorun
”etana etana näytä sarves, onko huomenna pouta ? ”

Mutta entäs kissa… voiko säätä ennustaa humoristisesti….  totta kait… ilman muuta…
• Kun kissa aivastaa, luvassa on sadetta
• Suunta johon kissa kääntyy ja putsaa kasvojaan sateen jälkeen,
 kertoo mistä suunnasta tuulee seuraavaksi
• Kun kissa kuorsaa, luvassa on kurjaa keliä
• Jos kissa pesee itseään korvan takaa, luvassa on sadetta
• Kun kissa makaa selällään suu auki, voidaan odottaa myrskyä
• Kun kissa makaa selkä tulisijaa kohti ja pesee kasvojaan,
 luvassa on leutoa säätä

ON ILIMOJA PIJELLY 

Sää on suosituin puheen aihe,  tiesitkös tämän, upea lukijani ?Joten millainen on pääsiäisen sää tänä vuonna 2024 ?Tämä jää nähtäväksi. Pääsiäisenä on nähty monenlaista säätä. Muistattekos pääsiäisen 2002? Lämpömittari kohosi 15 asteeseen… oli lämmin pääsiäinen…1998 ? Oli myrsky…Joskus pääsiäinen on ollut (Etelä) Suomessa lumeton…

Mitäs pääsiäis suunnitelmia teillä… upeat blogini Runouden sävelin lukijat on ?

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Hei sinne ruudun toiselle puolelle

Olet astunut runouden
sädehtivään maailmaan
blogiini Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa blogiini runouden

AAVIKKOINEN KALLIO

lounaistuulen puhaltaessa

hallaan kietoutuen

sulattaen rakkaudella
sydämen jäätyneen

aamunkoitossa unelmoiden

usvaisen maiseman
lumiharsoinen kauneus

häikäisee ihanasti

kaihoisasti

aikaisin aamulla
hellyyden lähde

rauhaisa onnellinen
ilo

kuin kuutio
aavikkoinen kallio

kuulas armon
meri

jäinen meri

hyytävä viima

lounaistuulen puhaltaessa
hallaan kietoutuen

Suloisten tuhansien järvien maan kieli, suomenkieli on yksi maailman vaikeampia kieliä. Vaikkapas… Epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän… Jo Possessiivisuffiksin takia (se on vaikkapas… autoNI sanan… NI loppuliite, siis).

On valittu kauneimpia sanoja… näitä ovat mm. kastehelmi ja hiljaisuus, että lounastuuli ja halla…Aamunkoi, solina, kesäheinä, unelma... Usva… Lumi… Aava… Ihana… Kaiho… Aamu… Kielo… Hellä… Rauha… Höyhen … Pumpuli… Lähde… Vanamo… Ilo… Onni… Kesäyö… Sisu… Hilla… Armo … Meri… Lämmin… Kuulas

Näistä suloisen tuhansien järvien maan kauneimmista sanoista. Kirjoitin runon.

Suomen kielen vaikein sana on puolestaan: Defibrillaattori... (se on siis se lääkäreiden sydän laite).

Pisin sana on: pyyhkäisyelektronimikroskooppi? Vai onko?

Käytetyimmät sanat ovat: että, ja…

Rumin sana… no tiedät kyllä… muita rumia sanoja ovat mm. broisku (kana/broileri siis) 

Minkä sanan Suomi tarvitsisi: please… Totta vie… please…

Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin

-Runoilijatar

Lukemisiin

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta, näistä on Pohojois-Pohojanmaa tehty. Silta on ikuistettu maalaukseen. Ja tämän runoilijattaren runoon ja valokuvaan.

Museosilta, kivinen holvisilta
 
 

VANHA KIVIHOLVISILTA

vanha kiviholvisilta

auringon laskun värjäämä
taivaankaari ja
hämärtyvä ilta

aavaa ulappaa
rakastavaa merikansaa
kulki yli sillan

läpi hämärtyvän illan

ennen nykyistä
kivisiltaa paikalla
on ollut useita
puusiltoja

monen moni on
sillalla ihaillut
auringonlaskun
värjäämiä taivaanrantoja

hämärtyviä iltoja

yli sata vuotias
silta vanhus

huokaa askeleiden
alla

iloisia askeleita
raskaita askeleita
kiireisiä askeleita

askeleet kulki
poikki sillan

auringon laskun
värjäämän taivaankaaren
ja hämärtyvän illan

Kiviholvisillan sijainti
Kiviholvisilta sijaitsee Pohojanmaalla.

Sillan rakentamisen ajankohta
Vanhaa kiviholvisiltaa rakennettiin 1896-97. Ennen nykyistä siltaa, paikalla on ollut useita puusiltoja.

Sillan ulkonäkö
Silta on yksiaukkoinen kivinen holvisilta. Sillan kaaren aukko on kuusi, 6, metriä leveä. Kivinen holvisilta on 10,5 metriä pitkä ja 5,4 metriä leveä. Nykyiset sillan kivipilariset teräsputkikaiteet ovat vuodelta 1925, alkuperäiset kaiteet olivat puuta.

Sillan historiaa
Jykevä silta tuli aikoinaan todelliseen tarpeeseen. Se rakennettiin yleiselle kulkureitille, joka on ollut olemassa kauan.
Alkuaan reitti oli pelkkä ratsupolku. Yhtenäiseksi maantieksi kulkuväylä kunnostettiin 1600-luvun loppuun mennessä. Rännärin silta valmistui lopullisesti vuonna 1897. Liikenne kulki vielä 1960-luvulle asti sillan yli. 1960-luvun lopussa sillan yli kulkeva tie muutettiin valtatiestä paikallistieksi. Silta jäi kevyen liikenteen sillaksi 1970-luvun puolivälissä. Vain kevyttä liikennettä päivässä kulkee sillan yli tänä päivänä. 1984 silta-alue nimettiin tiemuseokohteeksi. Komealla kiviholvisillalla on ikää yli sata vuotta.

Kirkkosilta
Kirkon läheisyyden vuoksi siltaa kutsutaan myös kirkko sillaksi.

Rännärin silta
Ja ennen vanhaan se tunnettiin ”Rännärin siltana”. Rännäri -nimi juontuu vuosisadan vaihteeseen saakka paikalla sijainneesta viinatehtaasta. Ja ennen vanhaan se tunnettiin ”Rännärin siltana”.

Kiviholvisilta on ikuistettu lukuisiin valokuviin ja maalauksiin.
Sillan perustus on tehty ladotuista kivistä ja maatukina toimivat kivimuurit. Myöhemmissä vaiheissa siltaa on jouduttu parantamaan ajan vaatimuksia vastaavaksi. Vanhat rakenteet ovat kuitenkin säilyneet suhteellisen hyvässä kunnossa – ottaen huomioon, että vielä 1960-luvulla vanhan sillan ylitse kulki liikenne.

Aika ennen kiviholvisiltaa
Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700 luvunlopulla. 1800 luvulla rakennettiin kuitenkin yhä eniten puusiltoja.

Ihmisten kertomaa vanhasta kivisillasta
Kerään tähän tietoa vanhasta sillasta kuin Lönnrot keräsi runoja ihmisten kertomuksista. (Lisätiedot: Elias Lönnrot oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Lönnrot kiinnostui opiskeluaikoinaan suomalaisesta runoudesta ja suomen kielestä. Hän teki tämän jälkeen useita runonkeräysmatkoja, joilla keräsi aineistoa muun muassa runonlaulajilta, hän tuli tunnetuksi runon keruu matkoistaan ja tavasta kerätä tarinoita ihmisten suulla kertomana).

Eräs muistelee seuraavanlaisesti.
”Oli mukula kivikatuja ja hevoset että lehmät talsivat laitumilla. Apila tuoksui. Keväällä uitettiin tikkuaskeja. Nykyisin rakennetaan uutta, vanhaa ja arvokasta jää korjaamatta. Mutta vanha kiviholvi silta on säilynyt menneiltä ajoilta.”

Toinen kertoo seuraavaa
”Hyvä juttu, että vanhaa on säilynyt tähän päivää, yli sata vuotias silta.”

Kolmas tuumii
”Silta on kaunis ja hyvin tehty, koska se on vielä tänä päivänäkin käytössä.”

TEKSTIN TIIVISTELMÄ
Silta on vuosina 1896-1897 rakennettu yksiaukkoinen kivinen holvisilta. Sillan kaaren aukko on 6 m leveä. Se kuuluu museosiltaluetteloon. Sillan nykyiset kivipilarilliset teräsputkikaiteet ovat vuodelta 1925, alkuperäiset kaiteet olivat puuta.
Silta ylittää joen Rännärin suvannon lähellä kirkkoa. Sillasta onkin käytetty myös nimityksiä Kirkkosilta ja Rännärin silta.
Liikenne kulki vielä 1960-luvulle asti sillan yli, kunnes uusi linjaus valmistui vuosikymmenen loppupuolella. Silta jäi kevyen liikenteen sillaksi 1970-luvun puolivälissä.