25.6.2026
+18
Aurinko nousee 02.21
Aurinko laskee 00.20

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa

Yhdessä tarinassa tapahtuu kaikki, ei ole jatko-osaa. Näin ollen pääset uutena… blogini Runouden sävelin… lukijanakin kärryille teksteistä.
Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa… ja se on lukeminen.
Blogia raapustelee runoilijatar, joka toteutti haaveensa pitkään runoja pöytälaatikkoon kirjoiteltuaan ja laittoi runot kansien väliin.
EN TAHDO KÄTKEÄ ROHKAISUN KAUNIITA SANOJA. EN…
Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.
BLOGIA RUNOUDEN… PITÄÄ SIIS RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA. KISSOJA, YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN. VIISAITA SANOJA, HYVÄÄ KAHVIA. LÄNKKÄRI LEFFOJA JA PUNAISTA HUULIPUNAA. OLLEN KIRJASTOJEN, TAIDEGALLERIOIDEN, KAHVILOIDEN JA ELOKUVATEATTEREIDEN SUURKULUTTAJA.
Ja kun yhden tarinan saa pisteeseen. Kutsuu jo toinen tarina tarttumaan sulkakynään.
Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… Teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.
Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.
Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.
RAKKAUS
karu
taru
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.
Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.
Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!

Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.
Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.
Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.
Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.
Luonnon näytelmästä olen runoillut.
Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.
Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.
Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.
Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.
Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.
Mm. kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.

Tänään tarjolla runoni KATUVALOJEN LOISTE. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.
KATUVALOJEN LOISTE
polkua reunustavat katuvalot
kaupungin mökit, tuvat, talot
täyttyvät
odotuksen huumasta
suupielet cappuccinosta kuumasta
naisen
jäämättä sinne
minne ei enää kuulu
aavistus lilan sävyä
hennon mausteista
marjaisaa
kirsikkaista
että oi, niin makeaa
polkua reunustavat katu valot
kaupungin mökit, tuvat, talot
naisen askeleet loittonevat
luota talon
valaisee kuu valon
sydämessään
hennon mausteista
marjaisaa
kirsikkaista
että oi, niin makeaa
mutta ei sakeaa
aavistus lilan sävyä
hän on vapaa
vapauden kietoutuessa
huoliin
kuka ties
amorin nuoliin
mutta vain aavistus
lilaa sävyä
kulmissaan
punaa huulissa
askeleet uusissa
tuulissa
hennon mausteista
marjaisaa
kirsikkaista
aamunkoita
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
- Runoilijatar
Lukemisiin