Alkusanat tarinaan:

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Seriffit, cowboyt, intiaanit, junarosvot, pankkiryöstäjät, korttihuijarit ja revolverisankarit.
Korpimaat.
Niistä on länkkärit tehty.
Romantisointi kera sankarillistamisen.
Rajaton vapaus.
Hyvät ja pahat erottuvat selvästi.
Pääkatu, missä seriffin toimisto että saluuna, hyvä yhdistelmä.
Tarinoissa myyttiset mitat.
Cowboy.
Cowboyt olivat omana aikanaan huonomaineisia, mutta sittemmin heidän elämäntapaansa alettiin romantisoida...

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan... On siis... Tarinan aika, olen tarinan kertoja, fiktiivinen.

Olipa kerran cowboy...

Kuin hidastetusta filmissä...
hän pakkaa laukkunsa...

Kuin hidastetusta filmistä...
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden...

Kuin hidastetusta mykkä filmistä...
Hän muistelee kuinka työskenteli karjankasvatusteollisuudessa.

Kuin hidastetussa filmissä...
Hän muistelee, kuinka hän käytti edelleen perinteisiä taitoja karjaa kootessaan ja hevosia kesyttäessä, vaikka automatisointi olikin helpottanut työtä... Vaatetuksen ollessa sama kuin historian havinassa... stetson, bootsit, farkut... farkkujen päällä chapsit.

Kuin hidastetussa filmissä...
Hän muistelee kuinka hän  oli taitava lassoaja...

kuin hidastetussa filmissä ...
Hän muistelee, kuinka hän pakkaa laukkunsa...
Ase, kahvikannu, paistinpannu, kenttäpullo, satulahuopa ja makuupussi.

Kuin hidastetussa filmissä ...
Hän muistelee laukkua pakatessaan, kuinka karjanajot olivat pitkästyttävää raatamista, karjalauman vauhkoominen oli uhka, silloin ammuttiin ilmaan. Ja jokien ylittäminen, kuinka raskasta ja vaikeaa. Yöt nukuttiin pelkällä huovalla, nuotion äärellä, ja aikaisin aamulla aloitettiin raataminen, raatamisen jatkuessa ilta myöhään, jopa aamu hämärään.

Kuin hidastetussa mykkä filmissä cowboy muistelee...
Laukkua pakatessaan sapuskaa, mikä saatiin keittiövankkureista. Leipää, papuja ja pekonia.

Kuin hidastetussa filmissä...
Hän muistelee, kuinka hän on myynyt tilansa, karjansa ja aikoo muuttaa Suomeen Helsinkiin...Punavuoreen, Rööperiin.... Helsingin tiheimmin asuttuun  kaupunginosaan. Hän aikoo ajaa ratikkaa työkseen, raitiovaunut ovat hänen karjalaumansa, eläimiä hänellä ei ole. Suomen kieltä hän tuskin oppii, englannilla pärjää... Viihtyykö hän paremmin karjapaimenena vai ratikkakuskina, sitä tämä tarina ei kerro, sitä cowboy ei vielä tiedä... sen tämä tarina kertoo, että elämänmuutos on huima...

Kuin hidastetusta filmissä...
hän pakkaa laukkunsa...

Kuin hidastetusta filmistä...
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden...
 

Kuin hidastetusta mykkä filmistä...

Sen pituinen se
 

Tarinan opetus oli: tarinassa elämän muutos oli huima, elämä muuttuu, maailma muuttuu.